Henkisen hyvinvoinnin perustaan kuuluu myös integraalina osana
rentoutumisen/palautumisen eri muodot; passiivinen ja aktiivinen rentoutuminen.
Itse kullekin nämä voivat tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Rentoutumisen
onnistumista on aiemmin ollut melko hankalaa verifioida. Varsinkin Suomessa
vallitsee sellainen mentaliteetti, että luotamme vain kvantitatiivisiin tai
kvalitatiivisiin mittaustuloksiin. Kaikki muu koetaan enemmän tai vähemmän
hömpötyksenä.
Nykyään rentoutumisen onnistumista tai epäonnistumista
voidaan todentaa mm. HRV-mittauksella sekä kehon lämmön vaihtelua seuraamalla.
HRV (Heart Rate Variability) mittaus tarkoittaa sykevälin
muutosten mittausta. Tämä kertoo hyvin moninaisia seikkoja elimistön tilasta ja
henkisistä resursseista. Tätä voidaan käyttää myös mittarina valmennuksen
onnistumisesta.
Basal Body Temperature: Kehon lämpötilan mittaaminen
aamulla, ennen ja jälkeen aterian sekä kuntoilemisen kertoo paljon
hormonitasojen muutoksesta ja terveydestä. Se kertoo mm. ruoansulatuksen
toimivuudesta, kilpirauhasen toiminnasta, immuunijärjestelmästä,
lisääntymiskyvykkyydestä jne. Esimerkiksi lämmön putoaminen n. 30min ruokailun
jälkeen on hyvä indikaattori stressistä.
Stressiä ilmenee kolmessa muodossa; fyysisenä, psyykkisenä
ja kemiallisena. Psyykkistä stressiä on hyvää ja huonoa. Kumpaakin tarvitaan,
joten stressiä ei voi poistaa, sitä tulee oppia käsittelemään ja hyödyntämään.
Huononkin stressin pystyy kääntämään voimavaraksi.
Hormonaalinen epätasapaino, esimerkkinä kemiallisesta
stressistä, voi myös olla syynä henkisen hyvinvoinnin ongelmiin. Tässä palataan
taas ravintoon ja sen merkitykseen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Ravinteet ohjaavat/vaikuttavat hormonitoimintaamme, joka puolestaan ohjaa mm.
ruoansulatusta, näläntunnetta, sykettä, uni rytmiä, kasvua/kehitystä, kehon
lämpöä, mielialaa/stressi-tasoja sekä sukupuolitoimintoja jne. Jotta asiat
olisivat tasapainossa, 6 hormonia tulee olla tasapainossa. Leptiini, Greliini,
Kortisoli, Melatoniini, kasvu- ja kilpirauhashormoni.
Kun hormonitoimintamme on tasapainossa, resurssimme
käsitellä stressiä on huomattavasti paremmalla tasolla.
Miten rentoudut, eli kuinka käsittelet stressiä? Kaikki tietävät, että kapasiteettimme on rajallinen, ”ämpäriin” voi kaataa vain määrätyn määrän vettä, lopulta se valuu hallitsemattomasti yli, ämpäri kaatuu tai jopa halkeaa. Jotta näin ei kävisi meidän mentaaliämpärillemme, meidän tulee löytää tapoja päästää pois liiallinen ”stressivesi” ämpäristämme, eli tehdä siihen harkittuja aukkoja, joiden tarkoitus on auttaa pitämään stressi alle ”kriisirajan”. Nämä kuvitteelliset aukot henkisessä ämpärissämme voivat olla hyvin monenlaisia ja yksilöllisiä, kuten erinäiset harrastukset, hengitysharjoitukset tai sosiaaliset kontaktit. Tässä myös vähemmän tekeminen voi auttaa enemmän, eli nukkuminen. Panosta unen laatuun ja määrään, unohda lääkkeet. Lienee asianmukaista myös mainita, että lääkkeet luovat hetkellisen ”lisäreunan” mentaaliämpäriimme, mutta ne eivät kasvata kapasiteettiämme käsitellä stressiä.
Mindfulness sopii kaikille ja hengitysharjoituksia voi tehdä milloin vain
Miten sinä miellät liikunnan? Mikä on liikuntaa? Miten suhtaudut
liikuntaan; rakastatko, inhoatko vai jotain siltä väliltä?
Liikunnan olomuodot
Mielestäni kaikki liikkuminen on liikuntaa, vain tehotaso,
intensiteetti, tavoitteet tms. vaihtelevat yksilöllisesti. Hieman toisin
ilmaistuna; motivaatiota liikuntaan on turha etsiä mistään, meidän on
liikuttava, päästäksemme minne tahansa olemmekin matkalla. On varmaankin hyvä
tarkentaa liikunnan määritelmää itselleen.
Hyötyliikuntaa ei ole olemassa, koska tämä viittaa, että
olisi olemassa myös hyödytöntä liikuntaa. Kaikki liikunta on hyödyllistä,
meidät on luotu liikkumaan, ei istumaan.
Meille on virheellisesti myyty ajatus, että nivelet kuluvat
käytössä ja että vanhuusiässä tietyt niveliin liittyvät ongelmat ja sairaudet
ovat väistämättömiä. Toinen meille myyty harha liittyy farmakologisten(?) lääkkeiden pakonomaiseen käyttöön ja
parantavaan voimaan nivelongelmien suhteen. Niveliin liittyvien ongelmien syyt
löytyvät pääasiallisesti elämäntapavalinnoista, ei ajan kulumisesta.
Nivelten toimintaan ja kuntoon, yleiseen liikkuvuuteen ja myös
joihinkin särkyihin pystytään kuitenkin vaikuttamaan luonnollisin keinoin.
Tässä on ravinnolla sekä liikunnalla suuri vaikutus. Painonhallinnan ja
laihduttamisen suhteen liikunnan merkitys on erittäin pieni ja usein muistakin
syistä väärä lähtökohta, jos laihduttaminen on päätavoite.
Sinänsä liikunnan merkitys kasvaa iän myötä. Paremmassa
fyysisessä kunnossa voimme paremmin, jaksamme toimia paremmin, aivomme toimivat
paremmin, ruoansulatuksemme ja muut elimistön toiminnot toimivat paremmin,
olemme vähemmän alttiita monenlaisille loukkaantumisille ja painonhallintakin
helpottuu, jos liikumme riittävästi.
Iästä huolimatta suurin osa ihmisistä kärsii lihasvoiman
epätasapainosta sekä lihas-/jännekireydestä. Työ ja elämäntavat ovat johtaneet
tähän. Tällaisessa tilanteessa täytyy suunnitella aloittelevalle kuntoilijalle
erittäin huolellisesti suunniteltu kunto-ohjelma. Sama ongelma voi päteä
urheilun aktiivi harrastajiin lajista riippumatta. Golf, tennis, kehonrakennus
ovat varmaankin yleisimpiä esimerkkejä tapauksista, missä laji helposti voi
johtaa lihasvoiman epätasapainoon, liikkuvuusongelmiin yms.
Tavoitteellinen kuntoileminen
Ikä tuo meille vielä lisähaasteeksi lihasmassan
vähentymisen, mutta tämäkään ei ole peruuttamatonta. Iäkkäämpänä massan
palauttaminen ei ole helppoa, mutta ei liioin mahdotonta. Tähän ei myöskään
tarvita mitään kemiallisia apukeinoja, kuten TRT-hoitoa miehillä tms. Massan
palauttamiseen tarvitaan vain hyvä ravintosuunnitelma ja asianmukainen
kunto-ohjelma, joissa kummassakin otetaan huomioon iän tuomat erityistarpeet,
sekä Sinun päättäväisyytesi. Lihasmassan kasvattamisen suhteen ei suuret painot
ole ainoa optio harjoittelulle, vaan vaihtoehtoja on muitakin.
On hyvä myös mieltää, että intensiivisemmän liikunnan ei
välttämättä tarvitse tähdätä lihasmassan kasvattamiseen, vaan tavoitteena voi
olla stamina/kestävyys tai voima. Tällaisen korkeamman tehotason liikunnan ei
tarvitse välttämättä olla progressiivista koko ajan.
Ravinnon suhteen tällainen liikunta laajentaa
mahdollisuuksia ravinnon suhteen monellakin tavalla, mutta silti ruokavalio
tulee suunnitella hyvin tarkasti, että makroravinteiden riittävä taso saavutetaan
ilman liiallisia kaloreita tai ei-toivottuja ravintoaineita.
Vaikka teema on helposti ymmärrettävissä jollain tasolla,
niin määritelmät sisällöstä vaihtelevat jossain määrin mm. eri psykologian
koulukuntien mukaan mutta myös yksilötasolla. Absoluuttisesti oikeassa olevaa
tai täsmällistä määritelmää tai tasomittaria on turha hakea. Näin ollen
polkujakin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on useita. Hyvinvoinnin tunteeseen
liitetään sellaisia seikkoja kuten elämäntilanteen hallittavuus, mielekkyys,
sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne, hyvä terveys. Kokonaisuus on kuitenkin
laajempikin. Parhaimmillaan pyrkimys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
ylläpitämiseen on pyrkimys ennakoivaan terveydenhuoltoon.
Hyvinvoinnin osa-alueet
Alla mainitut osa-alueet voidaan jakaa vielä muihin osiin
tai nimetä luokittelu toisin, tässä ei ole absoluuttista totuutta. Näiden
teemojen osalta on myös nähtävissä tietynlaista päällekkäisyyttä ja keskinäisiä
riippuvuussuhteita.
Lepo; rentoutuminen, palautuminen, uni
Ravinto; ruoka, juoma
Liikunta
Perhe; sosiaalinen hyvinvointi, ystävyyssuhteet,
läheiset
Tasapainon löytäminen näiden kesken ei ole helppoa ja
vastoinkäymiset millä tahansa osa-alueella voi johtaa stressiin ja monenlaisiin
konflikteihin.
Ongelmien ilmentymät
Joskus voi olla varsin vaikeaa itse huomata mistä kenkä
puristaa, ainoa asia mikä on selvää, on se, että ei ole hyvä olla. Syynä voi
olla komplikaatio millä tahansa yllä mainituista osa-aluista. Tässä muutamia
esimerkkejä
Lapset muuttamassa kotoa, jolloin äidin ja isän
roolit menevät jossain määrin uusiksi samoin kuin arkielämän monet muut
rutiinit
Eläkkeelle jääminen pistää lukuisat elämän
osa-alueet uuteen uskoon ja sopeutuminen voi olla hankalaa
Muutokset työpaikalla voi aiheuttaa mm
ajanhallinnan ongelmia, epävarmuutta, unettomuutta tms.
Äkilliset painonvaihtelut saattavat aiheuttaa
epävarmuutta tai pelkoa, jos syy ei ole selvä
Ikäkriisit; keski-iän tuomat muutokset.
Varsinkin monilta miehiltä vaikuttaa puuttuvan turvaverkko
Aktiiviurheilija tai jopa ammattilainen, joka
syystä tai toisesta joutuu lopettamaan urheilun tai vähentämään rajusti.
Ruokailutottumukset ja valikoima täytyy muuttua myös
Sopeutuminen
Työ on mahdollisesti yksi eniten negatiivista stressiä
aiheuttava tekijä. Jos töissä on
rankkaa, on ehkä hyvä esittää itselleen mm seuraavanlaisia kysymyksiä – Mikä
työ:
On niin tärkeä, että menettää terveytensä sen vuoksi?
On niin arvokasta, että sen vuoksi kannattaa
rikkoa perheensä?
On niin ainutlaatuista, että sen vuoksi
kannattaa voida huonosti
On niin hienoa, että et välitä mitä itsellesi
tapahtuu?
Tasapainoa hapuilemassa
Ratkaisun avain löytyy sinusta itsestäsi. Vain sinä pystyt
pistämään asiat arvojärjestykseen, näitä ei kukaan muu pysty sinulle
sanelemaan. Vastausten keksiminen, tai edes ongelman ytimen hahmottaminen, omin
voimin voi kuitenkin on monille ylivoimaisen haastavaa. Tässä
hyvinvointivalmentaja voi olla avuksi. Valmentajan tehtävä on dialogin pohjalta
hahmottaa ja esittää Sinulle ne havahduttavat avainkysymykset, joiden
perusteella pääset etenemään Sinun tarpeidesi mukaisessa järjestyksessä
muutosten polulla, tähdäten tasapainoisempaan hyvinvointiin.
Voisi sanoa, että parhaimmillaan kokonaisvaltainen hyvinvointi
valmennus on ennakoivaa terveydenhuoltoa.
The Dalai Lama – When asked what surprised him
about humanity the most, he replied:
“Man. Because he sacrifices his health in order
to make money. Then he sacrifices money to recuperate his health. And then he
is so anxious about the future that he does not enjoy the present; the result
being that he does not live in the present or the future; he lives as if he is
never going to die, and then dies having never really lived.”
Länsimainen ravintokulttuuri on muodostunut aikojen saatossa
kaloririkkaaksi, mutta ravinneköyhäksi. Tämä on johtanut vakaviin
kansanterveysongelmiin ja elintasosairauksiin, joista yksi on
estrogeenidominanssi, jonka aiheuttamista haitoista ei puhuta/tiedoteta
tarpeeksi. Onneksi näihin voidaan vaikuttaa ja ajan myötä peruuttaa haitat.
Hippocrates
aikoinaan totesi; ”Let food be thy medicine and medicine be thy food.” Karkeasti
suomennettuna: ruoka olkoon lääkkeemme ja lääke olkoon ruokamme. Tässä piilee
suuri totuus. Eräs toinen
nykyajan ajattelija totesi; The pharmaceutical industry does not create cures,
it creates customers.
Meillä on mahdollisuus syödä terveellisesti, käyttäkäämme
siis sitä. Tekosyynä huonoille ruokatottumuksille käytetään varmasti eniten
kiirettä, toisen ja kolmannen sijan tekosyiden listalla vie sellaiset kuin
osaamisen tai mielikuvituksen puute. Henkilökohtaisen ravintosuunnittelusi
tueksi tulen tarjoamaan Sinulle valikoiman vaivattomasti valmistettavia,
maukkaita ja terveellisiä ruokia, sekä menetelmiä, jotka yksinkertaistavat
niiden valmistusta.
Muutama sana dieeteistä
Paras dieetti on ei dieettiä.
Kaikki dieetit toimivat, mutta vain jonkin aikaa. Dieetit
ovat kuin projekteja, niillä on alku ja loppu. Elämäntapamuutoksella on vain
alku.
Rajoittavilla dieeteillä on kauaskantoisimmat negatiiviset
vaikutukset, koska niitä ei pysty pitämään yllä määrättömästi, elimistö
tarvitsee monipuolista ravintoa. Tällaiset dieetit usein myös ovat hyvin
raskaita henkisesti, koska joudut useinkin syömään jotain mitä et oikeasti
halua ja tällöin menetät yhden ilon elämästä – syömisen nautinnon. Ja kyllä,
terveellinen ruoka voi myös olla hyvää! Aloittaessasi terveellisen ruokavalion
huomaat, että makuaistisi myös kehittyy, etkä enää kaipaa sokerirasvapommeja. Niin
ja terveellisen ruokavalion noudattaminen sallii myös niiden satunnaisten
epäterveellisten makupalojen nauttimisen ilman syyllisyyttä, kun asenne on
oikea, makro/mikrot, saanti ja kulutus kohdallaan.
Lyhyesti ravinnosta
Hiilihydraatteja ei tule pelätä, niitä tulee hyödyntää henkilökohtaisen
tarpeesi mukaan. Lähtökohtaisesti syömme aivan liikaa hiilihydraatteja
suhteessa muihin makroravinteisiin (proteiini, rasvat) ja vielä kaiken lisäksi
niitä huonoimmanlaisia hiilihydraatteja, eli nopeita hiilihydraatteja.
Näillekin on kuitenkin tilauksensa ja niiden oikea määrä riippuu Sinun
elämäntavoistasi.
Keski-ikäisillä ravintotarve muuttuu, tästä ei yleisesti
vielä puhuta riittävästi. Tarvitsemme enemmän proteiinia ja hyviä rasvoja, kuin
useimmat osaavat arvatakaan.
Kehonmuutokset ajan saatossa
Elämän aikana tekemiemme huonojen valintojen aiheuttamat
ongelmat elimistössämme on kuitenkin peruutettavissa. Aiemmin oltiin sitä
mieltä, että perimämme säätelee elämäämme ja elimistömme kehittymistä n. 80% ja
omat valintamme loput. Noiden vaikutussuhteiden on kuitenkin todistettu olevan
täysin päinvastoin. Tämä on tietysti helpottava uutinen, koska pystymme itse
vaikuttamaan hyvinvointiimme hyvinkin paljon.
Kehon koko verimäärä uudistuu n. 120 päivän kuluessa.
Hyvillä ravintovalinnoilla saadaan puhdistettua keho samassa ajassa, jonka
seuraamukset hyvinvoinnin paranemisessa rupeavat näkymään jo tuon 120 päivän
aikana.
Lähtökohtaisesti ruoansulatus ja monet muut elimistön
toiminnot hidastuvat iän myötä. Aiemmin tämä on hyväksytty väistämättömänä lopputulemana.
Tässäkään itse ikävuodet ei ole se ongelman ydin vaan moninaisista syistä
johtuva vähentynyt liikunta/aktiivisuus. Näin ei kuitenkaan asian tarvitse ole,
vaan pystymme muuttamaan tilanne luonnollisilla keinoilla, ilman lääkkeitä
Ravinnon merkitys kognitiivisella tasolla on aivan liian
vähän puhuttu aihe. Vääränlainen ravinto ei edesauta meitä rentoutumaan,
palautumaan, muistamaan tai ruoki mielikuvitustamme, päinvastoin.
Oikeanlaisella ravinnolla pystymme palauttamaan, ylläpitämään ja kehittämään
elimistömme toimintoja ja hidastamaan aiemmin väistämättömäksi väitettyjä
rappeutumisongelmia. Viime aikoina on todistettu, että aivosolutkin uudistuvat
ja pystymme omilla valinnoillamme vaikuttamaan asiaan aika helpostikin. Tätä
aivojen ominaisuutta kutsutaan neuroplastisuudeksi.
Liikunnan vähenemisen myötä lihasmassa myös vähenee ja aika
nopeastikin, jos asialle ei mitään tee. Niinpä päivittäinen nesteytys pitää
ottaa aivan erityiseksi huomion kohteeksi, sillä suurin osa kehomme nesteestä
varastoituu lihaksiin.
Painonhallinta tai -pudotus, eli täsmällisemmin laihduttaminen
Hieman kärjistetysti sanottuna lihominen tai laihtuminen on vain elämäntapojen sivutuote.
Älkäämme puhuko painon pudottamisesta! Painosi koostuu lihaksista, vedestä, luista, sisäelimistä, kuona-aineista ja rasvasta. Lihasmassasta haluat pitää kynsin hampain kiinni ja sitä on hyvä hankkia lisää, niin turvaat terveyttäsi ja tulevaisuuttasi. Kehoon varastoinut liiallinen rasva ja kuona-aineet ovat ne, joista oikeasti halua päästä eroon. Puhutaan siis mieluummin vaikka kehon koostumuksen hallinnasta, lyhyemmin kiinteytymisestä tai laihduttamisesta.
Painonhallinta ja laihduttaminen ei tarvitse olla rankkaa tai piinallista. Kun tavoite on selvillä ja aikataulutettu, voidaan muutosprosessi toteuttaa asteittaisilla pienillä muutoksilla elämäntavoissa ja ravintovalinnoissa. Näin myös tehdyistä tapamuutoksista helpommin tulee pysyviä, kun muutoksia ei koeta suuriksi tai aseteta jyrkkiä rajoituksia. Tässä on varmaan hyvä muistaa painottaa, että asettamasi tavoite ja aikataulu vaikuttavat merkittävästi siihen, miten haastavaksi muutosten tekeminen muodostuu. Jos tavoitteena on saada vaikka kehon rasvaprosentti alle 15% vuoden aikana, niin muutoksista tulee todellakin haastavia. Onneksi enemmistölle meistä riittää, että olemme ns. hyväksyttävässä marginaalissa.
Täytyy myös muistaa, että ravinnon merkitys laihduttamisessa on n. 80-90% ja liikunnan merkitys on hyvin pieni. Vaikka liikunta sinänsä ihmisille on yhtä välttämätöntä kuin ruoka ja juoma, niin liikunnalla ei silti pysty voittamaan huonojen ravintovalintojen vaikutusta.
Noin pähkinänkuoressa kyseessä on henkilökohtainen yhtälö,
jossa tekijöinä ovat ikä, painotavoite, energian kulutus ja päivittäisen saadun
energian määrä, jotka vaikuttavat mm. makroravinteiden keskinäiseen suhteeseen,
mahdollisesti tarvittaviin lisäravinteisiin; vitamiinit/hivenaineet
Monipuolinen, tasapainoinen ateria – hyviä rasvoja, proteiinia ja hillitysti hitaita hiilihydraatteja
Albert Einstein määritteli järjettömyyden seuraavasti:
toistat samaa toimintatapaa aina uudelleen ja odotat erilaista lopputulosta.
Mielellämme pidämme kiinni kaikesta tutusta. Nämä koetaan
turvallisiksi ja kaikkea uutta, tuntematonta arastellaan tai jopa pelätään,
kuten tuttujen asioiden menettämistä. Meillä on kaikilla jonkinlainen
menetyksen pelko. Ilman menetystä, luopumista, ei ole kuitenkaan muutosta.
Ilman muutosta ei ole elämää. Vain muutos on pysyvää.
Elämä on elämistä varten, ei oleskelua. Siihen kuuluu hyviä
ja huonojakin kokemuksia väistämättä. Huonoistakin kokemuksista voi aina oppia
jotain, niihin ei tule jumittua ja pyörittää päässään jatkuvasti, vaan hyväksyä
tapahtunut, katsoa mitä opit ja mennä eteenpäin.
Elämäntapamuutoksen suhteen Sinun ei tarvitse odottaa
mitään, aloita jo tänään muuttamaan elämääsi. Pieninkin muutos on parempi kuin
ei mitään muutosta. Pieni muutos tänään voi johtaa suurempaan muutokseen
huomenna. Muista edetä omaan tahtiisi, pieniä muutoksia, yksi kerrallaan.
Huonojakin päiviä tulee eteen ja askeleita taaksepäin, mutta mitä sitten, pitää
myös olla itselleen armollinen.
Mikä sitten on tapamuutoksen esteenä? Selityksiä on
lukuisia, jotkut jopa todellisia, mutta yleisimpiä ovat mm:
”Minulla ei ole tahdonvoimaa kuntoilemiseen!” – Voi
olla tottakin tällä hetkellä, mutta et oikeastaan tarvitse tahdonvoimaa,
tarvitset terveyttä. Säädetään ravintovalikoimaasi siten, että korjaamme
hormoniepätasapainon. Meidät on luotu liikkumaan. Kehosi luonnostaan haluaa
liikkua, tulet huomaamaan lähteneesi liikkumaan omasta vapaasta tahdosta, asiaa
enempää puntaroimatta ja vieläpä nauttien.
”En halua opetella kaiken maailman juttuja,
haluan vain tuloksia!” – OK, siinä tapauksessa seuraa vain täsmällisesti
ohjeita, niin tulet saamaan tuloksia.
”Minulla ei ole aikaa suunnitella
terveellisempiä valintoja ruoan suhteen” – Jos syöt päivittäin, sinulla on
aikaa tehdä valintoja!
Suurin yksittäinen tarvittava muutos lienee asennemuutos ja
suhtautua asioihin avoimin mielin vastaanottavaisesti. Tulet itse yllättämään
itsesi.
Oletko tietoinen, että joka toisella on insuliiniresistenssi, jota eräät tahot kutsuvat kolmos-tyypin diabetekseksi.
Ruokavaliolla on suurin merkitys ongelman syntymiseen.
Näistä edellä mainituista henkilöistä n. 50% saa kakkostyypin diabeteksen.
Ruokavalion muutoksella voi myös vaikuttaa asiaan!